Home

Viljalajit

Viljalajit on Vime

leipävilja. viljalajit, jotka jyvien sisältämän sitkoaineen ansiosta soveltuvat käytettäväksi leivän valmistukseen. leipävilja Kielitoimiston sanakirjassa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen, Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen, 4 Viljaseokset Eri viljalajien viljely seoksena voi olla puhdaskasvustoa parempi vaihtoehto. Seoskasvustossa kasvitaudit ja tuholaiset vähenevät sekä lisääntynyt varjostus vähentää rikkakasveja. Seosviljely parantaa veden käyttöä. Seoskasvustossa maapinta-alan sekä maaperäresurssin käyttö tehostuu. Seoskasvit voivat toimia tukikasveina toisilleen lakoutumisen estämiseksi. Yleensä viljakasvien seosviljelyllä ei saavuteta satoetua kuiva-ainesadon suhteen viljakasvien yksinviljelyyn verrattuna. Viljakasvien seosviljelyllä voidaan kuitenkin pidentää kasvuston optimaalista korjuuajankohtaa. Taikinatuleentumisvaiheessa korjattu seosviljakasvusto sisältää usein vähän valkuaista, mutta kuidun laatu on hyvä. Ohran kuitupitoisuus nousee ohran vanhetessa nopeammin kuin kauran. Sisällyttämällä kauraa ohrakasvustoon voidaan pidentää optimikorjuuaikaa, kun kauran ansiosta seoskasvustossa kuidun laatu säilyy hyvänä kasvuston vanhetessa. Ohran taikinatuleentumisvaiheessa korjattava kaura-ohraseoskasvusto tuottaa parempilaatuista satoa kuin puhtaat ohran (huonompi kuidun laatu) tai kauran (alhaisempi valkuaispitoisuus) kasvustot. Vehnän ja kauran seoskasvustossa vehnä pyrkii syrjäyttämään kauran. Kauran alkukehitys on vehnää hitaampaa, mikä voi johtaa kauran heikompaan kilpailuun ravinteiden saatavuuteen seoskasvustossa alkukehityksen aikana. Ohran ja kauran seoskasvustossa ohra kilpailee paremmin kuin kaura. Ohran dominoivuus lisääntyy typpilannoituksen lisääntyessä. Lyhytkortisen ohran ja kauran seoskasvustoissa taas kaura voi olla ohraa dominoivampi typpilannoitusta lisättäessä. Syysviljan lisääminen kevätviljakasvustoon parantaa kokoviljasäilörehuksi korjattavan seosviljakasvuston rehulaatua. Tämä johtuu lähinnä siitä, että syysviljakasvusto kasvattaa kevätviljojen korjuuasteella (aikainen taikinatuleentuminen) vielä lähes pelkästään lehtiä. Syys- ja kevätviljojen seoskasvustoissa (kun siementen kylvömäärä molemmilla lajeilla on 1:1) sulavan orgaanisen aineksen määrä ja raakavalkuaispitoisuus ovat suuremmat, sekä kuidun ja ligniinin osuudet pienemmät kuin puhtaissa kevätviljakasvustoissa. Kevätviljan osuus kevät- ja syysviljan seoksessa on syysviljaa suurempi. Syysviljojen lisääminen kaurakasvustoon voi olla hyödyllisempää kuin niiden lisääminen ohrakasvustoon, sillä verrattaessa kauran ja ohran seos- ja puhdaskasvustoja on rehun laadun paraneminen kuitujen ja sulavuuden osalta kauralla kuin ohralla. Syysviljoista voidaan käyttää vehnää, ruista tai ruisvehnää. Viljat palkokasviseoksissa Kokoviljasäilörehun valkuaispitoisuutta voidaan nostaa, jos siemenseoksessa käytetään viljan lisäksi palkokasveja. Kaura ja kevätvehnä sopivat hyvän laonkestävyyden ansiosta ohraa paremmin vilja-palkokasviseoksiin. Luonnonmukaisessa tuotannossa ohran käyttöä seoksissa heikentävät sen voimakas kilpailu palkokasvien kanssa orastumisvaiheessa sekä heikko korsi. Yhteystiedot: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Mikkeli Tutkija Arja Nykänen, p s-posti:

15. Viljalajit, 2abc - YouTub

Virhe: Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Video: Suositellut Viljalajit - Kitchenaid 5KGM Manual [Page 87

Ohjelmaan liittyvää

Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa- 11 Oikea korjuuaika Sadonkorjuu kasvuajan ja kasvien kehityksen mukaan. Virna vilja seosnurmien korjuu on tehty Ruukin koeaseman kokeissa aikaisintaan 5 6 vko:n kuluttua kylvöstä ja myöhäisimmillään vko:n kuluttua. Hernevaltaisen kasvuston korjuuaika oli Helsingissä 10 vko:n päästä kylvöstä. Korjattaessa säilörehua kasvuston raikkaus on säilönnän onnistumisen tae. Lakoon painunut, juuresta lahoava kasvusto on huonoa raaka-ainetta. Voimakkaasti kasvava, pitkä, virna- ja hernevaltainen kasvusto on lakoutumisaltis. Rehuarvon kehittymistä seurataan kasvi-lajien kehitysasteesta ja rehu korjataan valtalajien kehityksen mukaan. Pääsääntönä on että sadon määrä kasvaa kesän edetessä, kun taas rehun valkuaispitoisuus alenee ja sulavuus heikkenee. Seosrehun maittavuus on todettu hyväksi sekä tuoreena että säilörehuna ruokintakokeissa. Myös herne ja härkäpapu ovat maistuneet hyvin, kun varsi on korjattaessa ollut selvästi vihreä. Herneen ja härkäpavun siemenissä olevat valkuaisen sulavuutta vaikeuttavat aineet eivät aiheuta ongelmia tuoreena korjatussa rehussa. Myös rikkakasvit saattavat olla merkittävä sadon osa. Rikkaruohoinen kasvusto kannattaa korjata rehuksi varhaisessa vaiheessa, jolloin rikkakasvien sulavuus ei ole heikentynyt ja ne eivät ehdi myöskään siementää peltoon. Sadonkorjuu käyttötarkoituksen mukaan Lypsylehmän ja vuohen, imettävän uuhen, lihasonnin ja lihakaritsan rehuksi korjattaessa kasvusto korjataan nuorena, jotta saadaan korkea raaka-valkuaispitoisuus ja energia-arvo. Sadon määrä ei ole huipussaan, mutta tällöin saadaan syyssatoa raiheinästä ja virnasta, jos kasvusto on niitetty pidempään sänkeen virnan kasvusilmujen yläpuolelta. Virna vilja: Korjataan ennen virnan kukintaa tai kukinnan alussa. Viljat alkavat tehdä tähkiä tai ovat vielä lehtiasteella. Herne vilja: Korjataan aikaisintaan herneen alkaessa kukkia ja kun vilja alkaa tehdä tähkiä. Rehuarvo on korkea edelleen, kun palkoihin alkaa muodostua herneitä, selvästi ennen tuleentumista. Härkäpapu-vilja: Härkäpavun kukinnan alusta 3 4 vko:a, joka on 7 8 vkoa kylvöstä. Kaura on tulossa keltatuleentumisasteelle. Lypsyhiehoille, ummessa oleville lehmille, emolehmille. Sadon määrä huipussaan, ruokinnallinen laatu riittävän hyvä. Varisemistappioiden estämiseen on paneuduttava. Virna-vilja: Ruisvirna ja myöhäiset rehuvirnat eivät käytännöllisesti katsoen vanhene ollenkaan meidän kasvuoloissamme syyskuun alkuun mennessä. Palot saavat alkaa täyttyä. Vilja voi kehittyä taikina-tuleentumisen loppuun saakka. Pitkälle keltatuleentuneen rehun laaturiskit kasvavat. Herne-vilja: Herneen sato jatkaa massan kasvuaan palkojen täyttymiseen asti, aivan lähelle tuleentumisvaihetta. Korjattava ennen kuin siemenet alkavat kovettua, koska varisemisriski kasvaa. Härkäpapu-herne-ohra-kasvustosta saa sulavaa ja valkuaispitoista rehua. Aikaisemmalla kehitysasteella korkeamman rehuarvon vaativille eläimille ja tässä kehitysvaiheessa esim. emolehmille. Kasvuston voi myös puida tuleentuneena. (Kuva Brita Suokas) Härkäpapu-vilja: Sadon huippu saavutetaan, kun härkäpavun alimmat palot alkavat tuleentua. Myös viljan laatuun kiinnitettävä huomiota, koska härkäpavun kasvuaika on pitkä (puitavaksi 110vrk). Kostea sää ja tiheä kasvusto lisäävät harmaahomeriskiä, joten kasvustoa tulee seurata ja korjata ennen saastuntaa.10 Kylvötekniikka Yksivuotiset seosrehunurmet voidaan kylvää heti toukotöille päästyä tai jopa viimeiseksi kesäkuun lopussa, kunhan maassa on kosteutta itämiseen. Satomäärä ei laske myöhäisen kylvön vuoksi, koska tavoitteena on vihermassasato. Myöhäisempi kylvö mahdollistaa alkukesän avokesannoinnin monivuotisten rikkakasvien torjumiseksi. Tukien kannalta viimeinen kylvöpäivä kannattaa tarkistaa ajankohtaisesta tukien hakuoppaasta. Kylvöaikaan vaikuttaa myös halutaanko korjata yksi vai useampia satoja. Suurisiemeniset herne ja härkäpapu vaativat paljon vettä ennenkin siemen itää. Herneen alkukehitys vaatii lisäksi lämpimän maan, yli 5 astetta. Kylmässä odottava siemen on altis taimipoltetuhoille. Härkäpapu taasen sietää hyvin kylmän maan ja keväthallat, joten voidaan kylvää aikaisin ja saa tarvitsemansa kevätkosteuden käyttöönsä. Kylmässä maassa rikkakasvit menestyvät viljelykasveja paremmin. Kylmään maahan kylvetyissä ja kylmän ja kuivan sään jatkuessa juhannukseen saakka kahdeksassa kolmestatoista luomutilan havaintoruudusta rikkapitoisuus ylitti 50 % sadon kuiva-aineesta. Hyvissä kasvuoloissa kymmenellä havaintoruudulla kahdestatoista rikkasato jäi alle 20 %. Muokkaus ja lannoitus Kylvömuokkaus tehdään tavalliseen tapaan ja lannoitus karjanlannalla tehdään samassa yhteydessä juuri ennen kylvöä maahan muokaten. Liian pintaan jäävä lanta lisää rikkaruohottumista. Kiinteän lannan ja lietelannan kompostointi vähentävät voimakkaasti lannan mukana tulevien rikkakasvien siementen määrää. Lannoituksen määrä lasketaan liukoisen typen määrän mukaan. Palkokasvien liikkeellelähdölle ja viljan alkukehitykselle helppoliukoinen typpi on tarpeen, erityisesti ohralle. Liian korkea maasta suoraan saadun typen määrä haittaa palkokasvien oman typensidonnan toimintaa. Tutkimuksissa on todettu, että yli 50 kg:n typpilannoitus hehtaarille haittaa härkäpavun kasvua. Herneen ja virnan seoskylvöissä typen määrä on ollut kg /ha. Palkokasvit hyötyvät myös lannasta saamastaan fosforin ja kaliumin lisästä. Avokesannoinnin jälkeen lisälannoitusta ei tarvita, koska maan muokkaus on vapauttanut ravinteita kasvien käyttöön. Kylvö Ennen siementen kylvöä tehdään tarvittaessa palkokasvinsiementen ymppäys typen-sitojabakteerivalmisteella. Herne, virna ja härkäpapu nystyröityvät kaikki samalla bakteerilla, joten ne voi ympätä samalla sekoituksella. Ymppäys on tarpeen silloin, kun pellossa ei ole aiemmin viljelty mitään mainituista kasveista ja maan ph on 5,7-5,8 tai alle. Typensitojabakteerin ja palko-kasvinsiementen yhdistämisen jälkeen kylvö pitää tehdä viikon kuluessa. Yleisin tapa kylvää vilja-palkokasviseoksia on sekoittaa koko siemenseos yhteen ja kylvää siemenvantaiden kautta normaaliin tapaan. Tällöin kylvösyvyydeksi valitaan hieman viljan normaalisyvyyttä syvempi kylvö. Herneen optimikylvösyvyys on 5 6 cm ja härkäpavun 6 8 cm siemenen koosta riippuen. Virnat sopivat hyvin viljan syvyyteen 3-5 cm. Raiheinän optimisyvyys on noin 1 cm. Tästä seuraa, että siementen kylvö erikseen on kannattavaa. Siementen erikseen kylväminen onnistuu siten, että herne ja pavut kylvetään kylvölannoittimen lannoitevantailla, vilja ja virnat siemenvantailla ja raiheinä heinänsiemenlaatikosta. On myös mahdollista käyttää menetelmää, jossa viljan ja palkokasvien kylvön jälkeen tehdään rikkaäestys. Samalla raiheinän siemen kylvetään keskipakoislevittimellä pintaan ja se multautuu äestyksellä. Kylvön jälkeen pelto on syytä jyrätä kevätkosteuden säilyttämiseksi ja rehunkorjuuta ajatellen pinnan tasoittamiseksi. Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Tekevätkö vanhat viljalajit paluun? Ylen aamu TV Areena yle

Tietokortti 1: VILJALAJIT - PDF Free Downloa

(Mokoma kaupunkilainen! Opetin sen kerran tuntemaan viljalajit ja nyt se jo yrittää jättää minut maataloustiedoissa toiseksi!) Farma-näyttelyssä oli koneita, traktoreita idästä ja lännestä, leikkureita.. Eri viljalajit kalkkunoiden ruokinnassa : kaurassa energiaa oletettua enemmän Kotimaiset viljalajit ovat ruis, ohra, vehnä ja kaura. Sekoittamalla kaikkia viljalajeja keske-nään saadaan talkkunajauhoa, jota sekoitetaan piimään tai kefiiriin suolaista tai makeaa kesäjuomaa varten

Valkilan viljatila - About Faceboo

viljalajit

  1. Heidän ravintonsa—hedelmät, pähkinät ja eri viljalajit—olivat valmiita nautittaviksi sitä mukaa kuin ne luonnossa kypsyivät. He söivät kerran päivässä, heti puolenpäivän jälkeen
  2. Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
  3. Monet viljalajit ja puut ovat pahimpia allergian aiheuttajia. Koivu ja siitä aiheutuvat ristiallergiat tekevät elämisen pahimpina aikoina sietämättömäksi. Jos ei tiedä ristiallergioista, on varsin mystistä, miksi..
  4. Peltobiomassan tuotanto Peltobiomassan tuotanto Syväjuuriset typensitojat arvokkaita viljelykasveja viljelykierrossa Vähentää viljojen tauteja Eivät vaadi typpilannoitusta ja jättävät runsaasti typpeä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa Enimmin viljellyt viljalajit ovat nisu ja maissi. Nisun sato on melkein kaksi kertaa niin suuri kuin maissin, jota vastaan maissin vienti on enemmn kuin kaksi vertaa niin suuri kuin nisun 10,00 € 519 Kalat Kalat (turska, katkar, sinisim, tonnik, lohi) 10,00 € 522 Viljalajit Viljalajit (vehnä, kaura, maissi, sees.siem, tattari) 10,00 € 576 P-C-Pept P-C-peptidi 2,50 € 581 S-GH S-Kasvuhormoni.. Oletko koskaan... 41. Itkenyt avoimesti koulussa? Olen, ku unohtu viljalajit ja sit tuli äippää ikävä :P. 42. Vetänyt ketään turpaan? No en kai nyt sentään ainaka tahallaa ja tosissaa

Viljalajit tunnistuksessa Hiisi-Aviisi Flick

17 Yksivuotiset seosrehunurmet luomutilan viljelykiertoon -hanke Tietokortti 5: VILJA PALKOKASVISÄILÖREHU- SEOSTEN VILJELYN TUOTANTOKUSTANNUKSET Karjatilalla kokovilja-palkokasviseossäilörehu puitavan viljan tai monivuotisen nurmen sijaan on hyvä vaihtoehto, jos monivuotinen nurmi on talvehtinut huonosti tai kestorikkakasvit ovat ongelmana. Monipuolinen kylvöseos tuottaa satoa myös huonommilla lohkoilla, koska jokin kasvi aina kasvaa ja tuottaa satoa. Yksivuotinen raiheinä pohjalla kasvaa syksyllä ja estää rikkakasvien kasvua. Keväällä kylvettävä yksivuotinen seoskasvusto antaa myös joustavuutta kylvö ja sadonkorjuutöihin sekä lisää karjanlannan levitysalaa ja mahdollistaa pellonparannustoimenpiteet. Seoksista, joissa on viljojen lisäksi virnoja, herneitä tai härkäpapua, saadaan usein runsaampi sato kuin pelkästä viljasta. Lisäksi niiden sulavuus ja valkuaispitoisuus on korkeampi. Seoskasvuston kasvilajikoostumus tulee sovittaa kotieläintilan ruokintakokonaisuuteen sekä säilörehun ruokinnalliseen laatuun. Seoskasvustojen viljelyn kannattavuuden ratkaisee sadon määrä, rehuarvo ja satovarmuus sekä tilan rehuntuotantostrategia. Kasvintuotannon kannattavuuden suurimmat kustannukset ovat kone- ja työkustannukset, jotka ratkaisevatkin rehuntuotantostrategian valinnan. Muuttuvat kustannukset vaikuttavat lähinnä yksittäisten kasvien tuotannon kannattavuuteen. Aiemmissa tietokorteissa on esitelty seoksiin sopivat kasvit sekä niiden viljelyä ja käyttöä eläinten ruokinnassa. Tässä kortissa paneudutaan seosten viljelyn tuotantokustannuksiin sadon määrän ja rehun laadun muuttumisen kautta. Talouden tulopuoli eli tuet ja sadon rahallinen arvo on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska ne eivät muutu esim. viljelytoimenpiteiden kautta, vaan vuosittain markkinatilanteen ja poliittisten päätösten mukaan. Seuraavassa, sarjan viimeisessä kortissa, tarkastellaan erilaisten seosten sadontuottoa sekä rehuarvoja hankkeen tilakokeiden ja havaintoruutujen tulosten perusteella. Yksiselitteistä ja jokaiselle tilalle sopivaa ohjetta taloudellisesti kannattavan tuotannon järjestämiseksi ei ole. Kannattavuus muodostuu tulojen ja menojen erotuksesta, mutta tilan tavoitteet ja tuotanto-olosuhteet kuitenkin ratkaisevat, mihin tilalla kannattaa panostaa. Kannattaako esimerkiksi väkirehut tuottaa itse vai ostaa? Tehdäänkö peltotyöt itse omilla koneilla vai käytetäänkö urakoitsijoita? Tarvitaanko viljelykierrossa välivuosia apilan viljelylle? Mikä on lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala? Kuinka kaukana pellot sijaitsevat kuljetetaanko viljaa vai säilörehua? Pyritäänkö suurempiin satoihin hehtaarikohtaisia tuotantokustannuksia nostamalla, koska näin saadaan rehuyksikkökohtainen tuotantokustannus alemmaksi? Nautakarjataloudessa rehut muodostavat suurimman yksittäisen kustannuserän, joten niiden taloudelliseen tuotantoon kannattaa panostaa. Kasvintuotannon suurimmat kustannuserät ovat työ- ja konekustannukset. Konekustannus vaikuttaa olennaisesti rehun hintaan ja karjatilan taloudelliseen tulokseen. Kokoviljasäilörehun kasvilajikoostumus vaikuttaa tuotannon muuttuviin kustannuksiin, sillä monipuolinen palkokasveja sisältävä siemenseos on yleensä myös kalliimpi kuin pelkkiä viljoja sisältävä siemenseos. Seoskasvustojen viljelyn kannattavuudessa verrataan kalliimman siemenen aiheuttamaa lisäkustannusta sen suurempaan ja varmempaan satoon, sen tuomaan lisävalkuaiseen, parempaan sulavuuteen ja sadon parempaan käyttökelpoisuuteen esimerkiksi täydentämään säilörehua, jonka valkuaispitoisuus on jäänyt alhaiseksi. Viljat ovat heinäkasveihin (Poaceae eli Gramineae) kuuluvia siemenkasveja, joita kasvatetaan eli viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien siementen eli jyvien vuoksi. Kasvitieteellisesti jyvät ovat kuivia, yksisiemenisiä pähkylähedelmiä

Hiljattain viljelyyn otetut viljalajit ovat herkempiä sään

3 Luetellessaan eri viljalajit perkkin 311 mainitsee ensiksi rukiin, sitten ohran ja kolmanneksi kauran eli siis samoin kuin Agricola. Agricolalla tm jrjestys tavataan kuitenkin toisessakin yhteydess: Nin caszua.. Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste Eri viljalajit ja -lajikkeet kokoviljasäilörehun raaka-aineena. Aikasalo, Reino; Saastamoinen, Marketta; Juuti, Tapio; Joki-Tokola, Erkki; Vanhatalo, Aila; Huhtanen, Pekka (1999) 5 Suositellut viljalajit Kaura — Kaura tulee kuoria ennen jauhamista. Voit myös käyttää kaurahiutaleita. Kauran kuoret estävät jyvien tehokkaan syötön myllyyn Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452

Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet Saariston tärkeimmät viljalajit ovat maniok, maissi ja mustat pavut. Paljon viljellään myöskin hedelmiä, niinkuin banaaneja, appelsiineja ja kurkku-kasveja. S. Antao'sta saadaan pumpulia ja kahvia, joka..

Eri viljalajit ja -lajikkeet kokoviljasäilörehun Semantic Schola

  1. Onko ruis tummempaa kuin muut suomalaiset viljalajit? Takaisin kysymyksiin
  2. Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
  3. VILJA-ANALYYSIT (ALV 0%) 1.7.2019 ALKAEN NIT *Kosteus, hehtolitrapaino, valkuainen, (tärkkelys ohrasta)* Sakoluku Itävyys (paperi, esikäsittely 2,0 mm:n seulalla) 1000 siemenen paino Itävyys..
  4. en ja sadon korjuu sekä säilytys. VIII Peltoviljelykasvit. 1. Viljalajit
  5. Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
  6. Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
  7. 7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N

Eri viljalajit ja -lajikkeet kokoviljasäilörehun raaka-aineen

  1. tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuse
  2. Luontopolun ensimmäisellä rastilla naisten tehtävänä on tunnistaa kotimaiset viljalajit. - Ihan tosiaan se komensi meitä. Tuli sellainen fiilis, että enpäs sano mitään enää, Arja, 57, hämmästeli
  3. Maanviljelijöiden käsissä syntyneiden oluiden maku vaihteli erästä toiseen ja siihen vaikuttivat vuotuisen sadon laatu, kulloinkin viljeltävät viljalajit ja saatavilla olevat humalat tai mausteet
  4. Samoin vehn. Kaikki muut viljalajit ovat yksivuotisia, ja ne kylvetn huhtikuun lopulla tai toukokuussa. Hyv vuodentulo riippuu suuresti pellon hoidosta, mutta myskin maan..
  5. 22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
  6. en, kun siemenrikkakasvit eivät ehdi varistaa siemeniään peltoon ja alkukeväästä osa siemenistä ehtii itää ennen kylvömuokkausta hieman myöhäisemmän kylvöajan vuoksi. Kokoviljasäilörehun laadun takaa sen hyvä energiapitoisuus, eli jyväsadon korkea suhde olkisatoon. Jyvä- ja olkisadon suhteeseen vaikuttaa mm. viljalajin ja lajikkeen valinta, mutta myös tilan maantieteellinen sijainti. Esimerkiksi ohran korsi on pidempi Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, jolloin myös korsisato on suurempi Pohjois-Suomessa. Lyhytkortisten lajikkeiden käyttö on yksi tapa vaikuttaa sadon energiapitoisuuteen. Tässä tietokortissa käydään läpi kokoviljasäilörehun tekoon soveltuvia viljalajeja sekä -lajikkeita. Lisäksi kerrotaan myös korjuuajankohdasta, säilönnästä ja viljelyn teknologiasta. Kortissa esitetyt tutkimustulokset pohjautuvat tavanomaiseen tuotantoon. Ohra Ohra soveltuu tutkimusten mukaan parhaiten kokoviljasäilörehun raaka-aineeksi, koska muita viljalajeja lyhytkortisemman ohran jyväsato verrattuna korsisatoon on muita viljalajeja suurempi. Ohran korsi on cm lyhyempi kuin kauran. Ohran jyvien sulavuus kokoviljasäilörehussa on taas heikompi kuin vehnän, mutta parempi kuin kauran. Myöhäiset ohralajikkeet tuottavat suurempia kuiva-ainesatoja (kg ka/ha) kuin aikaisemmat lajikkeet (Kuva 1). Kaksitahoiset ohrat tuottavat 10 % suurempia satoja kuin monitahoiset. Myöhäisemmän ohralajikkeen käyttö lisää myös sadon sulavuutta, sillä myöhäisempien lajikkeiden korren sulavuus on aikaisempia parempi (Kuva 1). Luonnonmukaisesti tuotettavan ohrakokoviljasäilörehun heikkoutena on ohran muita viljalajeja suurempi ravinteiden, varsinkin typen, tarve heti kasvun alussa. Kaura Kaurakokoviljasäilörehun rehuarvoa heikentävät jyvien huono sulavuus sekä pitkästä korresta johtuva suuri korren osuus. Myöhäisempien kauralajikkeiden korsi on hieman lyhyempi sekä jyvän kuori ohuempi kuin aikaisilla lajikkeilla.

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan Niin pian kun tattari on kuoreensa saanut vaikka kuinkakin pienen jyvän alun, se, vallan toisin kuin muut viljalajit, jo on täysin kelvollista kylvettäväksi. Laihaan maahan kylvetään tattaria vähän aikaisemmin.. Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

viljalajit SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena

Vilja - Wikipedi

20 Tehokkaat koneet kuten tarkkuussilppuri niittopäällä ja ajettavat tarkkuussilppurit ovat edullisia, kun koneiden käyttömäärä kasvaa. Tällöin työvoimaa ei tarvita paljon rehun korjaamiseen. Samoin suurempi konekustannus voi tuoda säästöjä työkustannuksiin, kun työ joutuu nopeammin; kunhan koneiden koko on sovitettu peltolohkojen kokoon. Korjuukertaa kohti kokoviljasäilörehun ja nurmirehun korjuun työmäärät ovat miltei samaa tasoa. Kokoviljasta korjataan kuitenkin vain yksi sato vuodessa, mikä tasoittaa kylvöistä ja kynnöstä muodostuvaa lisätyötä. Eteläsavolaisilla luomutiloilla monivuotisten nurmien työkustannus oli 3 %-yksikköä korkeampi kuin yksivuotisten kokoviljasäilörehujen. Mikä ratkaisee kokoviljasäilörehun kasvilajikoostumuksen? Monipuolinen kylvöseos on viljelyvarmempi ja menestyy huonommillakin pelloilla, joilla esimerkiksi puitava vilja ei tuota hyviä satoja. Monipuolisessa seoksessa aina jokin kasvi menestyy. Erilaisten kokoviljasäilörehuseosten kannattavuuden ratkaisee sadon määrä ja rehuarvo, joita voi muuttaa siemenseosta muuttamalla. Pyrittäessä hyvään D-arvoon, on kuitenkin huomattava satotason vaikutus rehun yksikköhintaan, sillä jos kasvuston korjaa liian aikaisin korkean D-arvon saavuttamiseksi, voi sadon määrä jäädä alhaiseksi. Taulukkoon 2 on laskettu esimerkinomaisesti, kuinka sadon määrä, sulavuus ja siemenkustannus vaikuttavat sadon tuotantokustannukseen rehuyksikköä kohti. Lisäksi on laskettu hehtaarikustannus rehuyksikön hehtaarisadolle. Tätä taulukkoa voi hyödyntää, kun miettii esimerkiksi siemenseoksen koostamista ja sen hintaa. Kuinka paljon siemenseokseen voi satsata, jos olettaa sitä kautta saavansa sadonlisää tai parempilaatuista rehua? Alimpana taulukossa on vertailu esimerkiksi siitä, että viljelisi pelkkää viljaa kokoviljasäilörehuksi 100 euroa maksavalla siemenseoksella, jolloin rehua tulisi kg/ ha ja sen D-arvo olisi 58. Toinen vaihtoehto on, että lisäisi seokseen hernettä ja/ tai virnaa, jolloin sadon määrä kasvaisi kg/ha ja D-arvo nousisi 10 % -yksikköä. Tällaisessa tapauksessa rehuyksikön tuottaminen maksaisi 19 euroa vähemmän, vaikka siemenkustannus on 55 euroa enemmän. Siemenkustannus on loppujen lopuksi pieni verrattuna kokonaiskustannuksiin. Lopullisesti tilan ja eri kasvien viljelyn kannattavuuden ratkaisee tilan kokonaistalous ja mihin tilalla kannattaa ja halutaan panostaa. Taulukko 2. Rehuyksikön siemenkustannukset, kun sadon määrä, D-arvo tai siemenen hinta muuttuu. Kustannus on laskettu rehuyksikköä ja ry:ä kohti. Sato D-arvo Siemen Kust Kust kg/ha % eur/ha cent/ry euro/5 000 ry Yhteystiedot: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Mikkeli Tutkija Arja Nykänen, p s-posti: tuotelaji. ●type of product. eri viljalajit. ●different types/kinds of grain. Katso: lajike Viljat ovat heinäkasveihin kuuluvia siemenkasveja, joita kasvatetaan eli viljellään niiden ravinnoksi kelpaavien siementen eli jyvien vuoksi. Kasvitieteellisesti jyvät ovat kuivia, yksisiemenisiä.. Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Valkilan viljatila - Artjärvi, Finlan

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Ylen aamu antaa parhaat eväät nousevaan uutispäivään. Tuoreimmat uutiset, puheenaiheet ja valtakunnan kiinnostavimmat vieraat. Slaavilaisten kasvattamat viljalajit vaativat pitkän käsittelyajan ennen käyttöä ruoaksi, mutta toisaalta ne olennaisesti täydensivät ruokavaliota. Käymisprosessin keksiminen oli merkittävä askel tällä tiellä.. Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet ..tilitikut, ruuti, peili, ääni, keinotekoinen valo, sokeri, ilmapallo, toukka ja perho, musta kärpänen, myyrä, nahkasiipi eli yökkö, suola, pilvet, metallit, tiili ja kalkki, tulisija, neihä, viljalajit, havupuut..

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Eliöt ja elinympäristöt -erilaisiin elinympäristöihin tutustuminen (esim. piha, puisto, pelto, niitty, metsä, vesi) -lähiympäristön kasveja, ötököitä, lintuja ja nisäkkäitä -viljalajit, viljelyskasvit ja kotieläimet

Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate 16 oli 32 %. Herne-vehnäseos Walesissa herne vehnäsäilörehua ja monivuotisesta raiheinästä tehtyä nurmisäilörehua syötettiin lypsylehmille. Hernelajike oli pitkäkortinen ja vehnälajike tukeva lyhytkortinen. Herne-vehnärehujen raakavalkuaispitoisuus oli 16,5 18,7 % riippuen siitä paljonko seoksessa oli hernettä. Lehmät saivat vehnäpohjaista väkirehua 35 % päivittäisestä rehun kuiva-ainesyönnistä. Eläimet söivät rehua mielellään ja kuiva-aineen syönti nousi päivässä yli 2 kg/ka korkeammaksi kuin nurmirehulla. Valkuaisen saanti säilörehusta kasvoi g korkeammaksi päivässä. Laadultaan parasta herne-vehnärehua saaneet eläimet tuottivat maitoa 27 kg/pv, mikä oli 1,3 kg/pv enemmän kuin heikoimmalla herne-vehnärehulla. Paras rehu saatiin, kun hernevaltainen kasvusto korjattiin herneen palkojen alkaessa saada keltaista väriä ja vehnä oli tulossa taikinatuleentumisasteelle. Heikointa rehu oli, kun seoksessa oli vähän hernettä ja rehu korjattiin aikaisin. Typenkäytön tehokkuus oli 22 %. Herne-kauraseos Ruotsissa herne-kaurasäilörehun maittavuus eläimille oli hyvä, varsinkin kun herneen palot olivat täynnä. Siemen-seoksessa olivat Nitouche -herne ja Belinda -kaura tai Capella - herne ja Svala -kaura. Rehua korjattiin kahdella korjuuasteella: ensimmäinen korjuu, kun herneessä litteät palot ja toinen, kun herneen palot olivat täyttymässä tai täydet. Rehujen hernepitoisuus oli % ja raakavalkuaispitoisuus 15,6 18 %. Myöhemmällä korjuuasteella rehujen orgaanisen aineen, kuidun ja valkuaisen sulavuus näytti alenevan. Maitotuotoksissa ei ilmennyt suuria eroja kasvuston eri kehitysasteilla. Maitotuotos oli kg/pv. Eläimille annettiin väkirehua 7,7 kg/pv, joka oli % päivän kuiva-ainesyönnistä. Typen käytön tehokkuus ruokintakokeessa oli 25 %. Rehun syönti, maidon määrä sekä valkuaisen ja rasvan saanto olivat myöhemmällä korjuuasteella hieman aikaista korjuuastetta paremmat. Koska rehuarvo ei muutu nopeasti hernevaltaisilla seoskasvustoilla, korjuuaika on parasta valita siten, että saadaan lakoutumatonta, kuivaan aikaan tehtyä rehua. Kuva 3. Herne-kauraseos sadonkorjuuvaiheessa, kun herneen alimmat palot täyttyneet. (Kuva Brita Suokas) Rehun säilöntälaatu Lakoutuneesta kasvustosta rehuun nousee helposti multaa ja pilaantumisaltista kellertynyttä kasviainesta. Palkokasvin määrän lisääntyessä säilörehun ph:n lasku vaikeutuu. Hernepitoisen säilörehun valkuainen hajoaa säilönnän aikana nurmirehua herkemmin. Happosäilöntäaineet varmistavat parhaiten säilönnän laadun. Vilja-palkokasviseos on nurmirehua hiukan alttiimpaa lämpenemiselle, kun rehuvarasto on Yhteystiedot: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Mikkeli Tutkija Arja Nykänen, p s-posti: Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016 Murskeviljan hyödyt lehmien ruokinnassa ovat innostaneet karijokelaista luomutilaa lähtemään mukaan murskemyllyn tuotekehitykseen. Oikeanlaiset vastaterät pystyvät jauhamaan kaikki viljalajit ja..

Vilja-allergia ja keliakia - Allergia

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI Onnistu palkokasvien säilönnässä! BIOLOGISET REHUNSÄILÖNTÄAINEET VALKUAISKASVEILLE Valkuaiskasvit lisäävät tilan valkuaisomavaraisuutta Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen, leipävilja (englanniksi). Määritelmät: viljalajit, jotka jyvien sisältämän sitkoaineen ansiosta soveltuvat käytettäväksi leivän valmistukseen

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi KitchenAid 5KGM Manual Online: Suositellut Viljalajit. 6 Kaura — Kaura tulee kuoria ennen jauhamista. Voit myös käyttää kaurahiutaleita. Kauran kuoret estävät jyvien tehokkaan syötön myllyyn Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen

että keskimääräistä tuottoa laskettaessa. kaikki paikkakunnalla tavalliset viljalajit ja näiden kaikkien yhteisen sadon ja hinnan. puhdas tuotto Lisäksi kaikki viljalajit eivät pysty käsittelemään sitä, koska ne ovat usein liian kovia. Usein käytetään keraamisesta korundista valmistettua jauhinta sähköä jauhomyllyt käytetään, koska se on erittäin..

Poltto-ominaisuuksistaan viljalajit eroavat paljon ja varsinkin seospoltossa niiden käyttäytymistä on vaikea ennustaa luotettavasti 2 Aikaisten kauralajikkeiden kasvuaika on kuitenkin jo niin pitkä, ettei myöhäisten lajikkeiden viljely enää lisää sadon sulavuutta tai määrää samalla korjuuasteella kuten ohralla, koska myöhäisempi kauralajike ei ehdi samalle kehitysasteelle (Kuva 1.). Kauran etuna on vaatimattomuus kasvupaikan suhteen, sillä se tuottaa satoa myös vähätyppisissä ja happamammissa oloissa. Kaurakasvusto on rikkakasveja vastaan kilpailukykyisempi (vaatimattomampi kasvupaikan suhteen sekä varjostavampi) ja vahvajuurisempi kuin ohra. Luonnonmukaisessa tuotannossa kaura hyödyntää ohraa paremmin eloperäiset lannoitteet, sillä sen ravinteidenotto ajoittuu pidemmälle aikavälille ja on määrältään tasaisempaa kasvukauden ajan. Kevätvehnä Kevätvehnästä voidaan saada suuria kuivaainesatoja kokoviljasäilörehuksi. Viljoista vehnän jyvien sulavuus on paras kokoviljasäilörehussa. Vehnän jyvän kuoren sulavuus ei laske ohran ja kauran jyvän tavoin tuleentumisen edetessä. Siksi vehnäkokoviljasäilörehu voidaan korjata muita viljalajeja myöhemmin, jolloin saadaan suurempi kuiva-ainesato. Vehnän jyväsadon suhde olkisatoon on kuitenkin ohraa pienempi. Kevätvehnä on laonkestävä, eikä ole yhtä vaatelias kasvupaikan suhteen kuin ohra. Vehnä- ja ohrakokoviljasäilörehu ovat maidontuotantovaikutuksiltaan yhtä hyviä. Vehnäsäilörehun maittavuus ja sitä kautta syönti on parempaa kuin ohrasäilörehun. Korjuuajankohta ja rehuarvo Kokoviljasäilörehu suositellaan korjattavaksi viljan taikinatuleentumisvaiheessa (Kuva 2). Viljakasvuston satomäärä (kg ka/ha) on taikinatuleentumisvaiheessa suurin, ja pääosa rehun arvosta on tähkäosassa. Tällöin tähkän osuus viljasta on %, kun maitotuleentumisvaiheessa jyvä- ja korsisato ovat samansuuruisia. Lyhytkortisilla ohrilla tähkän osuus koko viljakasvista voi kohota jopa 70 %:iin taikinatuleentumisvaiheessa. Maitotuleentuneena korjatun kokoviljasäilörehun sulavuus on huonompi, koska korren sulavuus on heikentynyt, eikä hyvin sulava tähkä ole vielä kehittynyt. Kasvuston kehittyessä maitotuleentumisasteelta taikinatuleentumisasteelle korren sulavuus huononee edelleen, mutta sen osuus pienenee samalla kun hyvin sulavan tähkän osuus kasvaa. Koko kasvuston sulavuusmuutokset ovat tällöin pieniä. Jos kasvusto korjataan myöhäisellä taikinatuleentumisasteella, voidaan sadon sulavuutta parantaa nostamalla niittokorkeutta. Sängen pidentäminen parantaa D-arvoa vasta myöhäisellä taikinatuleentumisasteella. Ruis Ruis ei sovellu kokoviljasäilörehukasviksi, koska ruiskasvuston sulavuus ja sitä kautta rehuarvo on jo heikentynyt taikinatuleentumisvaiheessa (sisältää paljon kuitua ja ligniiniä) Sen sijaan ruis käy hyvin vihantarehuksi tai laitumiin korkean raakavalkuaispitoisuutensa ansiosta. NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus

Vilja-allergi

Tilalla tehdään lajike-, kasvunsuojeluaine- ja lannoitustutkimuksia ja tuotetaan korkeimpien viljelyluokkien siementä. Tutkimuskasveja ovat kaikki viljalajit, öljykasvit, nurmet ja peruna Puintiajankohta tuli huomattavasti ennen viljan puintia, eli noin seitsemän päivää ennen kuin ensimmäiset viljalajit puitiin. Herne puitiin jo elo-syyskuun vaihteessa

Thuleian Reseptit: Sesongin mukaista kasvisruokaa

EUR-Lex - 01986L0362-20080314 - EN - EUR-Le

Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi 22 Sadon määrä Kasvustot kylvettiin tiloilla touko kesäkuun vaihteessa noin kolmen viikon aikana ja vastaavasti sadonkorjuu tapahtui heinä elokuussa kolmen viikon sisällä. Keskimääräinen kasvuaika oli 70 vrk, mutta lyhimmillään se oli 50 vrk ja pisimmillään 85 vrk. Seokset tuottivat pääasiassa aika tasaisesti, noin ry/ha. Rehuyksikkösadot ovat näissä tuloksissa noin yksikköä alhaisemmat kuin vastaavat kilogrammoina mitatut sadot. Mitä huonompi sulavuus rehulla on, sitä pienempi on sen rehuyksikkösato suhteessa. Parhaimmat sadot saatiin seoksista, joissa oli kevätvehnää. Se pystyi hyödyntämään karjanlannassa peltoon laitetut ravinteet ja kohtalaisen vahvakortisena piti kasvustot pystyssä. Yllättäen heikoimmat sadot tuotti virna-kauraseos, joten sen viljely on suositeltavaa heikoimmilla kasvulohkoilla. Siellä siitä on odotettavissa kohtalaisia satoja suhteessa muihin seoksiin, sillä sekä kaura että virna ovat vaatimattomampia kasvupaikkavaatimuksiltaan. Monipuolinen tilakoeseos, joka sisälsi 4 kasvia, ei myöskään yltänyt parhaimpien sadontuottajien joukkoon ja tuotti samansuuruisen sadon kuin ohra-herneseos. Tiloilla sadot vaihtelivat suuresti: kg/ha. Sadon kasvilajikoostumus Kuten jo aiemmin todettiin, parhaat sadot saatiin vehnää sisältävistä seoksista ja niissä suurin osa sadosta muodostuikin vehnästä. Monipuolisessa tilaseoksessa vehnä ei pystynyt enää kilpailemaan niin hyvin Herneen määrää sadossa saatiin suuremmaksi, kun vehnän siemenmäärä laskettiin 80 kg/ha ja herneen määrää nostettiin 50 kg/ha (seos C vs. D). Herneenä näissä oli matalakasvuisempi vihantarehuherne Algarve. Jos hernelajikkeeksi valittaisiin reheväkasvuinen Lisa tai Timo, kuten seoksessa B, niin herneen osuutta saataisiin suuremmaksi. Seoksen A herneenä oli rehuherne Nitouche, joka myös tuotti hyvin, mutta vähemmän kuin rehevämpi Timo samalla siemenmäärällä seoksessa B. Kevätruis taimettui hyvin nopeasti estäen rikkakasvien kasvua. Pitkän nopeasti kehittyvän kortensa vuoksi se näytti tuottavan myös massaa, mutta mittauksissa sen osuus oli 30%. Keväällä kylvetty syysruis ei ehtinyt vielä ensimmäiseen niittoon kasvattaa suurta massaa, mutta sen jälkikasvukyky on hyvä, joten sitä käytetään jonkin verran laitumissa. Ohra-hernekasvustossa herneen osuus jäi pienehköksi. Kaura-virnaseoksessa virna oli kauraa vahvakasvuisempi. Monipuolisessa tilaseoksessa virna menestyi kasveista parhaiten, mutta tiloilla kaikkien kasvien osuus vaihteli 5 30 % olosuhteista riippuen. Kuva 1. Eri seosten rehuyksikkösadot hehtaarilta sekä niiden kasvilajikoostumus. Tulokset on koottu vuosilta 2005 ja 2007 ja raiheinän ja rikkakasvien sadot on jätetty kuvasta pois. Pylväiden päällä olevat kirjaimet viittaavat Taulukon 1 siemenseoksiin.

Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna Viljalajit tunnistuksessa. Done. 39 views Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla Bioen typensidonta Tutkija Pentti Seuri, Luke Mikkeli 15.1.2018 Mikkeli / webinaari Palkokasvit kykenevät biologiseen typensidontaan Ilmakehässä on runsaasti typpeä (78 %), mutta vain harvat kasvit 13 Yksivuotiset seosrehunurmet luomutilan viljelykiertoon -hanke Tietokortti 4: VILJA PALKOKASVISÄILÖREHU- SEOKSET REHUNA JA RUOKINNASSA Karjatilan viljelykierrossa kokovilja-seossäilörehu puitavan viljan tai monivuotisen nurmen sijaan on hyvä ratkaisu, jos monivuotinen nurmi on talvehtinut huonosti tai kestorikkakasvit ovat ongelmana. Keväällä kylvettävä yksi-vuotinen seoskasvusto antaa myös joustavuutta kylvö ja sadonkorjuutöihin. Haittapuolena on, että seoskasvustoista ei saa omaa siementä tuleviin kylvöksiin ja siemenseos on melko kallis ostaa. Kokoviljasäilörehuseoksista saadaan hyvälaatuista rehua kaikille märehtijöille. Herneet, virnat ja härkäpapu tuovat seoksiin valkuaista ja sulavuutta sekä kalsiumia ja magnesiumia. Ne lisäävät myös rehujen syöntiä ja sitä kautta tuotosta. Maidon linolihapon (C 18:2) ja CLA: n pitoisuudet nousevat hernepohjaisilla rehuilla. Viljakasvit pitävät kasvuston pystyssä, kilpailevat rikkakasvien kanssa kylvön jälkeen sekä tuottavat massaa. Raiheinä puolestaan tuottaa satoa syksyllä, mutta sen kaliumpitoisuudet saattavat nousta korkeiksi. Rehujen säilöntä on tehtävä huolellisesti. Tässä tietokortissa kerrotaan, millaisia rehuarvotuloksia yksivuotisten palko-kasvien ja viljojen seosviljelyssä on saavutettu. Lisäksi käsitellään rehujen tuotantovaikutusta lihanja maidontuotannossa. Sulavuus Ruoansulatuksessa hyvin sulavaa rehua eläimet pystyvät syömään riittävän määrän, jotta saavat rehusta tarpeeksi energiaa ja valkuaista hyvään kasvuun ja maidontuotantoon. Korkeaan tuotokseen pyrittäessä säilörehun sulavuuden eli D-arvon tulee olla % rehun kuiva-aineesta lypsylehmillä ja teurassonneilla. Emolehmien ruokinnassa hyvää säilörehua on D- arvoltaan % välillä oleva rehu. Nurmirehun D-arvoon vaikuttaa eniten kasvin kehitysaste kasvukaudella. Eri kasvien D-arvo kehittyy eri tavalla kasvukauden edetessä. Juvalla tehdyssä luomuviljellyssä kenttäkokeessa herneiden ja ohran sulavuudet olivat korkeimmat: %. Kauran, virnan ja vehnien sulavuudet olivat alhaisempia, %. Kevätruis tuotti paljon massaa, mutta korsiintui nopeasti, josta syystä sen sulavuus oli heikkoa. Jyvien täyttyminen selittää sulavuuden paranemista kasvukauden edetessä. Lämpimänä kesänä 2006 rehut olivat sopivalla korjuuasteella sulavuuden suhteen 3 3,5 kk kylvön jälkeen. (Kuva 1.). Rehutaulukoiden mukaan härkäpavulla D- arvo on täyden kukinnan aikaan 65 % ja kun palon aiheet muodostuvat 60 %. D-arvo laskee 56 %:iin kun palot ovat täyttyneet ja siemen on maitoasteella. Kuva 1. Kasvilajien D-arvot eri korjuuaikoina vuonna 2006, kun ruudut kylvettiin 24.5.

Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin SADONKORJUU. Sato otetaan talteen pellolta. VILJALAJIT. Esimerkiksi vehnä, ruis, kaura ja ohra Tutkittavat viljalajit seoksena ja puhtaana olivat ohra, kaura ja kevätvehnä. Seoksissa käytettiin kahta eri hernelajiketta. Lisäksi kontrollina olivat rehuvirnaseokset, joihin herneseoksia verrattiin 7 kosti rikkakasveja vastaan ja kasvusto rikkaruohottuu pahoin ilman torjuntaa. Lämmin maa nopeuttaa ratkaisevasti herneen alkukehitystä ja pienentää rikkakasvien haittaa. Siemenrikkakasveja voidaan rikkaäestää herneen taimivaiheessa (herneen taimet 6 10 cm korkeita). Puhdaskasvuston sijasta herneen viljely onnistuukin parhaiten kevätviljojen kanssa seoksena. Suojaviljaksi ei voi suositella kovin suurta herneen osuutta seoksessa, koska hernekasvustot lakoutuvat helposti ja saattavat tuhota pahoin perustettavan nurmen taimet. Herne on erinomainen esikasvi kaikille muille kasveille paitsi itselleen. Herne herneen jälkeen lisää merkittävästi tauti- ja tuholaisriskiä, myös rikkakasveista muodostuu nopeasti ongelmia. Hernettä ei tulisi viljellä samassa viljelykierrossa yhtä vuotta useammin (kerran n. 5 vuodessa). Herneen typensidonnasta merkittävä osa on maanpäällisessä kasvustossa, joten maahan jäävän juuristobiomassan typpilisäys on kg/ha, herneen kokonaisbiomassasta riippuen. Herneelle tai hernevaltaiselle viljaseokselle ei typpilannoitus ole välttämätön, joskin esim. karjanlannassa herneelle tulee myös fosforia. Sopiva typen määrä on esim. 60 kg/ha. Fosforin suhteen herne on melko vaatelias. Härkäpapu (Vicia faba) Härkäpapu on oloissamme kaikkein vaateliain palkokasvi. Maan ph:n tulisi olla vähintään 6,5. Härkäpapu on erityisen herkkä vesitalouden osalta, niin kuivuus kuin liika märkyys verottavat voimakkaasti satoa. Itse viljelytekniikka ei juuri poikkea herneen viljelystä. Suurikokoisen siemenen itämisen varmistamiseksi riittävän syvä kylvö (5-6 cm) on eduksi. Pitkän kasvuajan vuoksi tulisi kylvää mahdollisimman aikaisin. Vihantasadon tuottaminen ei edellytä niin aikaista kevätkylvöä kuin tuleentuneen siemensadon tuottaminen, mikäli vain kosteutta riittää itämisen varmistamiseksi. Härkäpavun taimet eivät ole erityisen hallanarkoja ja itämislämpötilavaatimus on alhainen. Jos tilalla viljellään hernettä, ei härkäpapua välttämättä tarvitse ympätä, koska niillä on sama typensitojabakteeri. Saatavissa on kaksi härkäpapulajiketta: Ukko ja Kontu. Härkäpapu muodostaa runsaan vihantakasvuston, ja kasvuston rehuominaisuudet ovat erinomaiset. Rehun raakavalkuaispitoisuus ylittää tyypillisesti 20 % kuiva-aineessa ja sulavuus on samaa luokkaa kuin nuorella kehitysasteella korjatussa puna-apilarehussa. Puhdaskasvuston satovaihteluita tasaa seosviljely kevätviljojen kanssa. Härkäpapu sietää huonosti varjostusta, joten lyhytkortiset vehnä- ja kauralajikkeet soveltuvat parhaiten. Useimmat ohrat kehittyvät liian nopeasti härkäpavun kasvurytmiä ajatellen. Rehuarvoltaan parasta säilörehua härkäpavusta saadaan 3 4 viikkoa kukinnan alun jälkeen, mikä on noin kaksi kuukautta kylvöstä. Viljan kehitystä ajatellen myöhäisempi ajankohta lisäisi kokonaissatoa. Ulkomaisten tulosten valossa härkäpavun korjuu voisi jatkua palkojen täyttymiseen asti, mutta tällöin rehun kuitupitoisuus kohoaa ja sulavuus heikkenee. Härkäpavun metioniinipitoisuus on alhainen ja palon kuoressa on haitallisia parkkiaineita, mikä rajoittaa rehun käyttöä sioille. Sen sijaan säilörehuna märehtijöille ominaisuuksista ei ole haittaa.

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Katsottavissa ulkomailla Tutustutaan suomalaisiin viljoihin! Linkkivinkkej: www.leipatiedotus.fi Tietolaari Vilja ja viljalajit www.ruokatieto.fi Opetus Nuoret Keitti Ruoan raaka-aineet Viljavalmisteet

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA Valkilan tila Artjärvellä. Eri viljalajit ja metsätalous. Tilamyymälä avoinna sopimuksen mukaan. Tuoreet jauhot, ryynit ja hiutaleet 23 Kuva 2. Säilörehuksi korjattujen kasvien sulavuudet (D-arvot) kasvukaudella eri korjuuajankohtina, jotka on ilmoitettu tehoisana lämpösummana. Tulokset on yhdistetty vuosilta , jolloin 740 astetta saavutettiin ja 1340 astetta saavutettiin Sadon ruokinnallinen laatu Karkearehujen tärkeimmät laatumittarit Suomessa ovat sen sulavuus (D -arvo) ja raakavalkuaispitoisuus. Eri kasveilla nämä ovat luonnollisesti erilaiset ja myös muuttuvat kasvukauden edetessä. Kuviin 2 ja 3 on koottu Juvan havaintokokeilta eri kasvilajien D -arvojen ja raakavalkuaispitoisuuksien kehitys kasvukaudella. D -arvot on mitattu ns. in vitro -sellulaasimenetelmällä, jossa käytetään kemiallista pötsinestettä. Kuviin on yhdistetty kolmen vuoden tulokset, jolloin arvot on voitu ilmoittaa 7 eri ajankohtana. Sadonkorjuupäivämäärät on muutettu kunakin vuonna ajankohtaa vastaavaksi tehoisan lämpösumman kertymäksi, jolloin tulokset ovat paremmin vertailukelpoisia. Tehoisa lämpösummahan alkaa kertyä, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää 5 astetta. Lämpösummaan lisätään jokaiselta päivältä tämän 5 asteen ylittävät lämpöasteet. Kuvien avulla voi suunnitella, mitä kasveja seoksiin laittaa niiden kehitysrytmin perusteella ja mikä olisi sopiva korjuuajankohta. Oman paikkakunnan lämpösummakertymää voi kasvukaudella tiedustella Ilmatieteenlaitokselta. Lypsylehmille syötettävän karkearehun D -arvon tulisi olla %. Kuvasta 2 havaitaan, että tällaisia sulavuuksia löytyy vain herneiltä sekä keväällä kylvetyltä syysrukiilta, joka ei näin kylvettynä ala muodostaa kortta niin aikaisin, kuin jos se olisi kylvetty syksyllä tai kuten kevätruis tekee. Ohran ja rehuvirnan sulavuudet ovat alhaisempia, mutta kasvukaudesta riippuen, ne voivat päästä kuitenkin yli 65 % D -arvoon. Ruisvirnan sulavuus on pari % -yksikköä alhaisempi. Kaura ja vehnä pitäisi korjata hyvin aikaisessa vaiheessa, jos haluaa tehdä niistä hyvin sulavaa rehua. Kevätrukiin sulavuus on erittäin alhainen. Kuvaan 3 on puolestaan koottu kasvien raakavalkuaispitoisuudet. Säilörehun raakavalkuaispitoisuuden suositellaan olevan yli 14 %. Tällaisiin lukemiin ei yllä mikään vilja, jos se korjataan kokonaan rehuksi. Korkeimmat raakavalkuaispitoisuudet löytyvät virnoilta, joista ruisvirnalla on rehuvirnaa korkeammat pitoisuudet (25 %). Hernelajikkeilla on eroja, mutta niiden kaikkien raakavalkuaispitoisuudet ovat Kuva 3. Säilörehuksi korjattujen kasvien raakavalkuaispitoisuudet kasvukaudella eri korjuuajankohtina, jotka on ilmoitettu tehoisana lämpösummana. Tulokset on yhdistetty vuosilta , jolloin 740 astetta saavutettiin ja 1340 astetta saavutettiin Pulco erottelee tehokkaasti ilmalla sekä raskaat että kevyet viljalajit. Damas uniseed/duoseed

Riistaruuat | Isohuumosen Tila - Huumolan Riistaruuat

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista Nyt voit selvittää tarkemmin, miten maatalousmaata todella käytetään. Mitkä ovat tärkeimmät viljalajit ja eläimet? Erityisesti alueen maatilojen koon tietäminen auttaa jatkamaan eteenpäin

Yleistietoa gluteenista eri viljalajit ja ruoat jotka sisältävät gluteenia

..(en); hunter era (si); aspect of history (en) Història de l'agricultura (ca); agricultural history, history of farming, farming history (en); Maanviljelyn historia, Lähi-idän varhaisimmat viljalajit (fi).. Viljalajit olivat alun perin 210 tuhatta tonnia, mutta todellisuudessa tuotantomäärä nousi 300 tuhanteen tonniin

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg Vilja-allergia Ruokavaliosta jätetään täydellisesti pois oireita aiheuttavat viljalajit. Ne korvataan ruokavaliossa muilla sopivilla viljoilla. Vilja-allergia on yleensä määräaikainen Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki

Kaikki Suomen tutut viljalajit kasvavat Pesälän pelloilla vieri vieressä: kauraa, vehnää, ohraa ja ruista - kaikissa komeat tähkät. Idyllin täydentävät keltaiset rypsipellot Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

Muut viljalajit. (1) Analyysiherkkyyden alaraja. (2) Jäämien väliaikainen enimmäismäärä direktiivin 91/414/ETY 4 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous Kokoviljasäilörehu lihanautatilan viljelykierrossa ja ruokinnassa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen & Erkki Joki-Tokola MTT/Kotieläintuotannon

Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Sanan leipävilja määritelmät. viljalajit, jotka jyvien sisältämän sitkoaineen ansiosta soveltuvat käytettäväksi leivän valmistukseen Himalajan yllaaksoissa kasvaa meidn viljalajit viljelemtt. Mutta jos niilt laskeutaan etelisille niemimaille ja saarille, lydetn rehoittavimmat maustekasvit ja herttaiset hedelmt. Tibetiss.. Vuoden 1620 luettelossa on kuitenkin yksilöity myös viljalajit; Paavon mainitaan viljelleen silloin ruista, ohraa, kauraa ja papuja [5]. Kylvöluetteloissa ei tuohon aikaan noteerattu naurista.. Kaikki viljalajit: itävyyttä heikentävät homesienet sekä lumihome syysviljoilla Syys- ja kevätvehnä: haisu- ja lentonoki sekä ruskolaikk RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti Katso Ylen aamu - Tekevätkö vanhat viljalajit paluun? Yle Areenasta. Areena on Suomen suurin netti-tv ja radio Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

  • Jw org musiikki.
  • Työmarkkinatuki verotus 2017.
  • Hoitoa.
  • Jeff hanneman slayer.
  • Raymarine wi fish wifi.
  • Flunssa pois äkkiä.
  • Kuntoiluun voimapyörä.
  • Rakennusteline tarjous.
  • Novellin julkaisu netissä.
  • Väyrynen meme.
  • Johannesburg vesi.
  • Stjernvall mäntsälä.
  • Rustika kaldenkirchen.
  • Frecciarossa.
  • Maukas makaronilaatikko.
  • Pasta bolognese hellapoliisi.
  • König kamerat.
  • Lt kortti käsittelykoe.
  • Toivo nimi.
  • Eze jardin exotique opening hours.
  • Legend of everfree.
  • Varzina joki hinta.
  • Guns n roses album.
  • Hobitti äänikirja mp3.
  • Bullet riihimäki ruokalista.
  • Mitä sana kirkko tarkoittaa.
  • The wolf of wall street full movie.
  • Hajusteeton syväpuhdistava shampoo.
  • Seinästä avattava pöytä.
  • Wep salaus.
  • Aurinko ilves reitti.
  • Vammaisten asema suomessa.
  • Petri laaksonen in memoriam karjalainen äitini.
  • 5 raum wohnung jena.
  • Boston consulting group matriisi.
  • Miesten pilottitakit.
  • Juniorin vanhat ohjelmat.
  • Lankkupöytä oulu.
  • Summerfest mikkeli 2017.
  • Seisova pöytä tampere.
  • Maastopyörä 27 5.