Home

Hirsikytry

Hirsikytry englanniksi - Sanakirja

Rakenteiden pintakerroksia vioittavat papintappaja (tumma, 15 mm pitkä kuoriainen) sekä hirsikytry (4 mm pitkä vaalean ruskeankellertävä kuoriainen) Kuopion yliopiston ja Kuopion aluetyterveyslaitoksen tutkimuksissa on todettu, ett astmaa potevien maanviljelijiden navetoista lyty enemmn allergiaa aiheuttavia punkkilajeja kuin verrokkiryhmn navetoista. [ALKUUN] Puuainestuholaisia. • Hevosmuurahainen • Hirsikytry • Papintappaja • Tupajumi • Hirsijumi • Kuolemankello

Lataa PDF Papintappaja ja hirsikytry ilmaiseksi - erkkipesonen

Papintappaja ja hirsikytry - NLF Open Dat

Pituus 230-250, skkorkeus 170-200 cm, urokset n 350 kg, naraat n. 300 kg. Mnty ja koivu ovat ravinnon perusta, joten istutusaloilla latvustotuhot voivat olla huomattavia. Kuusta hirvi kytt vain htravintona. Trkeimmt metspuita vaivaavat tuholaiset on esitelty Metsntutkimuslaitoksen metstuho-oppaassa. Metstuholaisten lisksi siell on kuvattu mm. Ruskotplkrpnen (Phytobia betulae), jonka toukka el koivun rungossa metsss aiheuttaen laatuvikoja puuainekseen. METSTUHOJA AIHEUTTAVAT NISKKT Hevosmuurahainen (Camponotus herculeanus). Hirsikytry (Ernobius mollis). Hirsikytry (Ernobius mollis). Aikuinen kuoriainen on 3-6 mm pitkä ja väriltään vaalean kellanruskea

19 Utön hyönteisistä 19 Cantharidae sylkikuoriaiset Cantharis rufa Linnaeus (06, 09) Anobidae Ernobius mollis (Linnaeus) hirsikytry ( Melyridae Dasytes niger (Linnaeus) ( Dasytes plumbeus (Müller) (99, 05.. Hirsikytry tekee samanlaista vioitusta puuhun mutta ulostuloreikä on vain 2mm. o Tupajäärä on pahatuholainen puulle mutta ei esiinny Suomen mantereella o Tupajumi vaatii kosteutta elääkseen, aikuinen 3-4mm pitkä etuselässä kyhmy, toukka 4-5mm pituinen muodoltaan käyrä, elää puun sisässä.Ei kestä kovaa pakkasta blød borebille. Fince. hirsikytry. Son Güncelleme: 2014-11-15 Kullanım Sıklığı: 2 Kalite: Referans: IATE. Danca Näyttivät kyllä vanhoilta, vaikka mistäpä senkin tietää onko vanha vai mitä? Niitä oli vain muutamassa kohtaa karnaaisen kohdan alla. Mä veikkaisin näkemättä että on hirsikytry VIVEET (Mallophaga) Biting Lice, Plstare, Fjdertare Aikuinen: 2-3 mm pitki, iso p, purevat suuosat, siivettmi, litteit, kynnet ovat voimakkaat. Toukka: Aikuisen kaltainen. Esiintyminen: Viveet eivt ole verenimijit, vaan ne syvt purevilla suuosillaan hilsett, karvoja, talia ja haavoista tulevaa verta. Yleens yksi- tai harvaisntisi. Suomesta tunnetaan n. 280 vivelajia, joista 10 el niskkill ja loput ovat lintujen loisia. Ihmisell viveit ei ole tavattu. Viveit lyt helpoimmin kuolleista linnuista. Kookkaammat lajit esiintyvt sulissa, pienemmt pn ja niskan alueelta. Munansa viveet liimaavat sulkiin ja karvoihin tiden tavoin. Haitat: Runsaana esiintyessn ne heikentvt isntns hyvinvointia, koska niiden aiheuttama kutina saa elimen raapimaan itsen ja raavintajljet tulehtuvat herksti.

Lintupunkki, (Dermanyssus gallinae), Red Chicken Mite, Fgelkvalster Aikuiset ja toukat:Aikuinen on n. 0.6 - 0.7 mm:n pituinen, tumma, verta imettyn punainen, n. 1mm. Kuuluu petopunkkien ryhmn, Gamasina (Acari, Mesostigmata). Esiintyminen:Ongelmana kanaloissa, joissa se yll ky imemss verta isntelimestn. Pivisin lintupunkit piileskelevt pesin ympristss. Punkki voi el ilman verta jopa 4-5 kk, mutta kehitys munasta aikuiseksi voi kesaikaan tapahtua runsaassa viikossa. Lintupunkki el mm. kyyhkysten pesiss, josta se voi kulkeutua asuntoihin ja ime ihmistkin, vaikka ihmisen verell se ei kuitenkaan el kauan. Torjunta:Lintujen pesien poistaminen est punkin lisntymisen asuintaloissa. Kanaloissa punkit joudutaan torjumaan elinlkkeill. [ALKUUN] Hirsijumi (Hadrobregmus confusus) Aikuinen:Edellisi lajeja pienempi, 3-4 mm, tummaruskea tai punertava Toukka:5-6 mm, vaalea. El pasiassa havupuussa. Esiintyminen: Elintavat kuten edellisill lajeilla, mutta laji on yleisempi. Itinen laji, joka esiintyy Etel- ja Keski-Suomessa. Yleisin laji Seurasaaren ulkomuseossa, mutta vioitusta mys Riuttalan talonpoikaismuseossa. Esiintyy mys lahovaurioisissa lmmitetyiss rakennuksissa. Ernobius mollis hirsikytry. laji. Ernobius angusticollis kuusikytry Vanerista tehdyt töllit taitaa tuholaisia ajatellen olla turvallisempia. Eikä tuo hirsikytry taida muuta kuin kaarnallisessa puussa viihtyä et seinät ja huonekalut pitäisi olla turvassa

Tommi Kiiski (@kiiski_tommi) Твитте

Merkittävimpiä rakennuksia vaurioittavia hyönteisiä ovat sarvijäärät, puunkaiva-jat, hirsikytry, jalokuoriaiset, puupistiäiset, hevosmuurahaiset ja sokerimuurahai-set hirsikytry lataus luettu verkossa ilmaiseksi, hirsikytry ilmainen PDF lataus. hirsikytry. Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä varmistaaksesi, että saat parhaan kokemuksen verkkosivustoltamme asuntoasia. ir t. HIRSIKYTRY. Toukkar c. tuhoaa kuorimatonta puutavaraa Aikuinen hirsikytry on 3-6 mm pitkä, ruosteenpunainen, peitinsiivet kellertävän karvan peitossa. Pihtihäntä on väriltään punaruskea, sillä on lenninsiivet, mutta se ei yleensä lennä niillä Utön hyönteisistä 19 Cantharidae - sylkikuoriaiset Cantharis rufa Linnaeus (06, 09) Anobidae Ernobius mollis (Linnaeus) - hirsikytry (06) Melyridae Dasytes niger (Linnaeus) (05) Dasytes plumbeus..

Kolmastoista numero w-album 13 2013 Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura ry Hyönteiskerho Korppoon Utön hyönteisistä ja muista eläimistä Antti Haarto ja Veli-Matti Mukkala (toim.) w-album 13 (2013) ISSN 1795-665X ISSN 1795-6668 ISBN 978-952-5793-14-7 (nid. Harmaanruskea, lyhythntinen, pienet korvat. Ruumiinpituus 60-140 mm, hnt 20-40 mm, paino10-80 g. Levinneisyys Ahvenanmaalta Pohjois-Lappiin. Runsaushuippujen aikana myyrt turvautuvat kyttmn puiden kuorta ravintonaan, jolloin taimikoiden lumen alla olevissa osissa voi esiinty runsaasti tuhoja. ..Muunteleva kasvinkalvaja Naamiopipilo Tympönen Potkukelkkakiitäjä Harmaaperärilli Viiksikipuaja Kauainakialoa Orahytykkä Punanuljaska Mäihiäinen Hirsikytry Happy new year 2017 Fennica. name. Papintappaja ja hirsikytry. P60049. <http://rdaregistry.info/termList/RDAContentType/1020> Papintappaja (Callidium violaceum), Blhjon Aikuinen: 15 mm pitk, tummansininen. litte sarvijr. Toukka: 15 mm, vaalea, suora. El havupuun kaarnan alla puun nilaosassa. Toukan tuntosarvien tyven vierell ei tummia sarveistpli. Esiintyminen: El luonnossa kuivissa puissa kaarnan alaa. Joutuu kaarnaa sisltvn puutavaran mukana rakennukseen. Rakennuksissa se saattaa lisnty niin kauan kuin sopivaa kaarnaa riitt. Kehitys kest muutaman vuoden ja toukkien aiheuttamaa rapinaa saattaa kuulua rakenteista 10-15 vuoden ajan. Toukka sy mantoon painuneita kytvi. Ennen koteloitumistaan se kaivautuu puun sisn 3-5 cm pitkn kytvn pohjaan koteloitumaan. Parin viikon kuluttua, yleens kevll, aikuinen kuoriainen tulee ulos soikeasta, noin 1 cm:n lpimittaisesta reist, jolloin se mys voi puhkaista puuta peittvn vanerin tai jopa lyijykaapelin. Kuoriainen ei nauti mitn ravintoa. Lajin kirjailemaa puuta on kytetty koriste-esineiden valmistukseen. Haitat : Rajoittuu ulostuloreikiin, jotka rumentavat puun pintaa sek toukan nakerteluun, joka voi olla hiritsev. Haitoista psee eroon poistamalla kaarna-suikaleet (mik tosin ei aina ole mahdollista) sek kyttmll kuorittua puutavaraa.

Indoor Pests - Sisätilojen tuholaiset: lajikuvaukse

Vaatekoi ( Tineola bisselliella), Webbing Clothes Moth, Kldesmal Aikuinen: Siivenkrkivli noin 15 mm. Etusiivet oljenkeltaiset, takasiivet kellanharmaat, harmaiden ripsien reunustamat. Toukka: Noin 10 mm pitk, vaalea, mutta vri vaihtelee ravinnon mukaan. El nukasta valmistamassaan putkessa. Esiintyminen: Perhonen ei el meill luonnossa. Lmpimiss sistiloissa kehittyy vuodessa keskimrin kaksi sukupolvea. Aikuisia saattaa lennell kaikkina vuodenaikoina. Naarasperhoset munivat kukin parisataa munaa. Munista kuoriutuneet toukat kervt ymprilleen putkimaisen kopan, jonka suojassa ne elvt. Vaatekoin toukan tuntee tst seittikudoksesta. Kovakuoriaisten tekemn vioituksen jlki on siistimp, reikien ymprill ei ole nukkaa ja seitti. Vaatekoi oli ennen yleisempi kuin nykyn. Luultavasti keskuslmmitysilma on sille liian kuivaa. Haitat : Nykyisiss asunnoissa koin tekemt vauriot vaatekappaleissa ovat usein vanhaa alkuper. Lentvt koiaikuiset ovat usein perisin joko rakenteiden eristyksist tai ulkomailta hankitusta tuotteesta. Lentvt koit eivt ole vaarallisia, ne ovat yleens joko koiraita tai jo munansa laskeneita naaraita. Hirsikytry Ernobius mollis Elelee kuusissa ja männyissä nilakerroksessa, viihtyy aidantolpissa ja paikoissa missä puussa on kuorta. Vaatetäi on Suomessa harvinainen, sitä vastoin päätäi ei ole

glitchy-Racer User Profile DeviantAr

Punkit ovat pieni hmhkkielimi, joilla ruumis ei ole eriytynyt jaokkeiksi niin kuin hynteisill ja hmhkeill. Punkkeja tunnetaan n. 30 000 lajia, jotka jakaantuvat seitsemn alalahkoon. Aikuisilla punkeilla on yleens nelj ja aikuista muistuttavilla toukka-asteilla kolme jalkaparia. Sistiloista tavattavat punkit kyttvt ravintonaan pasiassa elin- ja kasvikuituja, homesieni, hilsett ja jauhoply. On arvioitu ett ihmisen ihosta ja pnahasta irtoaa pivittin n. 1.2 g hilsett. Huoneplyn punkkeja Suomessa on tutkittu 1960-luvulla. Tutkituissa plynytteiss Dermatophagoides pteronyssinus -punkin esiintymisfrekvenssi oli korkein, mutta Dermatophagoides farinae -populaatiot olivat suurimmat. Kolmas eripuolilla maapalloa huoneplyst tavattava plypunkkilajia Euroglyphus maynei esiintyi mys suomalaisessa tutkimusaineistossa. Suomalaisilla astmaatikoilla on todettu positiivinen ihoreaktio Dermatophagoides farinae -punkille. 1. SYPLISET JA MUUT VERENIMIJT, Pests attacking humans and animals, Djur som biter och sticker [ALKUUN] suomi: hirsikytry. Nederlands: Zachte houtwormkever. svenska: Mjuk trägnagare Huonepunkki, (Glycyphagus domesticus, (De Geer 1778)), House Mite, Hairy Grain Mite, Husor Naaras 0.4 - 0.75 mm, koiras 0.3 - 0.4 mm. Ruumis pyre, runsaasti sukasia. Jalat pitkt, tarsukset pidentyneet. Crista metopica ruumiin etuosassa. Ei dorsaalista uurretta. Kosmopoliitti. Lytyy varastoiduista tuotteista: mm. jauhot, sokeri, tupakka ja sokeri. Todettu aiheuttavan iho- ja astmaoireita.

ABC tuhoeläimist

The National Library of Finland P.O.Box 15 (Unioninkatu 36) 00014 University of Helsinki Hirsikytry (Ernobius mollis) Elelee kuusissa ja männyissä nilakerroksessa, viihtyy aidantolpissa ja paikoissa Koteloituessaan kaivautuu syvemmälle puuhun. Aikuinen hirsikytry on 3-6 mm pitkä.. Yleisimmät jumilajit olivat hirsijumi, Hadrobregmus confusus (Kraatz), 647 kpl (60,3 %), kuolemankello, Hadrobregmus pertinax (L.), 328 kpl (30,6 %) ja hirsikytry, Ernobius mollis (L.) 96 kpl (8,9 %) Hirsikytry on elintavoiltaan papintappajan kaltainen. Hirsikytry näyttää suosivan kapeita kaarnansuikaleita. Kuoriaisen ulostuloreikä on pyöreä, nuppineulanpään kokoinen

Puuainestuholaiset nopest Hirsikytry (Ernobius mollis

Tuhoaa lehtipuuainesta. 2-5 mm. HIRSIKYTRY. Toukka tuhoaa kuorimatonta puutavaraa. 4-6 mm. TUPAJUMI. Toukka tuhoaa puurakenteita ja -kalusteita. 2-4 mm. PAPINTAPPAJA. HEVOSMUURAHAINEN. Toukka tuhoaa kuorimatonta puutavaraa. 9-15 mm. Perustaa yhdyskuntia puurakenteisiin. 6-18 mm. Muita tuhoeläimiä Esiintyvät ajoittain runsaasti tai ovat. Hirsikytry. Hevosmuurahainen. Kuolemankello Niihin kannattaa tutustua ajoissa: #hirsikytry #tupajumi #papintappaja #tupajäärä https://twitter.com/Raksystems/status/872320659908591616 Riesakuoriainen (Reesa vespulae), Dermestid Beetle Aikuinen: 2.2-4.0 mm. Kapeansoikea, tummanruskea, peitinsiipien etuosassa kellertv poikkijuova. Kuoriaisen elinkierto on kahdesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Partenogeneettinen, koiraita ei ole tavattu. Toukka: Tysikasvuisena 4-5 mm. Kullanruskea, karvainen, perpss pitempi karvoja. Tummia homeitiit synyt toukka voi olla lhes musta. avi-video Esiintyminen: Voi lyty keittist kuivista ruoka-aineista, makuuhuoneen patjoista ja vaatteista. Esiintyy ymprivuotisesti, runsaimmin heinkuussa. Kotitalouksissa tavattu ensin Pohjois-Amerikassa. Luonnossa sy kuolleita hynteisi mehilis- ja ampiaispesiss. Tavattiin Suomessa ensimmisen kerran vuonna 1966 hynteiskokoelmien tuholaisena. Ensimminen lyt asuinhuoneistossa vuonna 1973. Suomessa yleisin Oulussa Turussa ja Helsingiss. 1990- luvulla yleistynyt voimakkaasti Kuopiossa. Haitat: Ei aiheuta juurikaan vahinkoa kotitalouksissa. Erittin paha kasvi- ja hynteiskokoelmien tuholainen museoissa. Voi olla tuholaisen mys siemenvarastoissa. Torjunta: Kokoelmien pakastus alle -25oC viikon ajan tuhoaa kuoriaiset.

Category:Ernobius mollis - Wikimedia Commons suomi: hirsikytry

  1. 0,5-1 mm. Ampiainen hengenvaarallinen ihmiselle. TUPAJÄÄRÄ KUOLEMANKELLO PARKETTIKUORIAINEN HIRSIKYTRY Erittäin vahingollinen
  2. Tiedoston nimi: papintappaja-ja-hirsikytry.pdf. Julkaisupäivä: 1956. Sivujen lukumäärä: 3 pages. Klikkaa latauslinkkiä alapuolella ladataksesi Papintappaja ja hirsikytry PDF:n ilmaiseksi
  3. äkin naisih
  4. Hirsikytry Ernobius mollis Elelee kuusissa ja männyissä nilakerroksessa, viihtyy aidantolpissa ja paikoissa missä puussa on kuorta. Vaatetäi on Suomessa harvinainen, sitä vastoin päätäi ei ole
  5. Paras torjunta: kaarnan poisto. Hirsikytry (Ernobius mollis) Aikuinen kuoriainen 3-6 mm, toukka täysikasvuisena noin 5 mm. Elintavoil-taan kuten papintappajan toukka
  6. Ernobius Mollis (L.) (hirsikytry) P p. Kuoriainen elää Saalaan (1949 a) mukaan toukkana kuivassa havu-puussa (männyssä, kuusessa ym.), jonka alle pintapuuhun se kaivaa käy-tävänsä
  7. en: Hirsikytry on elintavoiltaan papintappajan kaltainen. Hirsikytry näyttää suosivan kapeita kaarnansuikaleita. Kuoriaisen ulostuloreikä on pyöreä, nuppineulanpään kokoinen

Asuntoasia 1/2014 by Tampereen seudun - Issu

  1. hirsikytry. Finnish. Propose photo
  2. Hylkääkö Neem Öljy Hyönteisi
  3. 26 syyskuu 2006 Neulekirppu's Weblo
  4. Pölypunkki purema. Ötököitäkö sängyssä, iik!?. 2019-12-3
  5. Muut puuainestuholaiset - Hyönteismaailm
  6. Utön hyönteisistä 18

w-album 13 Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura ry Hyönteiskerho

  1. Seurasaaren museorakennusten vahinkohyönteiset vuosina 1985-1988
  2. 3 H LUENTOJA +2 H HARJOITUSTÖITÄ 3+40 DIAA - ppt lata
  3. Ernobius mollis (ERNOMO)[Overview] EPPO Global Databas
  4. Ernobius mollis - Wikidat
  5. Kyllä äiti tietää: Tuholaisia ja syöpäläisiä - luonnonmukaista torjunta

Synthesis, characterization and evaluation of MFI zeolites as matrixes

  1. CanisAlbus - Student, General Artist DeviantAr
  2. mju
  3. syyskuu 2006 Neulekirppu's Weblo
Browse Art - DeviantArt

Kärpäsen elinikä

Laji.fi Suomen Lajitietokeskus Lajikortt

Upload video

Tuholaiset | Neulekirppu&#39;s Weblog
  • Ortostaattinen syke 40.
  • Plantronics backbeat fit in ear kuulokkeet.
  • Kissan muuttunut käytös.
  • Afta keliakia.
  • Oph avoimet työpaikat.
  • Foreca suomussalmi.
  • Kuulon alenema vauvalla.
  • Bon appetit suomeksi.
  • Sieni kasvatusalusta.
  • Luonnonkosmetiikka peitevoide.
  • Hpv testi negatiivinen.
  • Illanistujaisten pastasalaatti.
  • Nahkarahi valkoinen.
  • Tietysti englanniksi.
  • Hur är läget.
  • Yamaha dt 50 info.
  • Fn high power hinta.
  • Painettu lippu.
  • Lamellihirsi.
  • Toimintavarauksen vaikutus tulokseen.
  • Urheilijan leposyke.
  • Mew youtube.
  • Airasia onnettomuus.
  • Kolmen suklaan brownie.
  • Alla hjärtans dag nalle.
  • Kil'jaeden.
  • Airsoft kranaatit.
  • Nuha pois kotikonstein.
  • Mongoose fireball 24 hinta.
  • Ravintola mummola kanaria.
  • Google play services apk.
  • Liejusimpukka.
  • Law and order season 19 watch online.
  • Sehenswürdigkeiten fort myers beach.
  • Norja englanniksi.
  • Marshall gta.
  • Tanzlokal zillertal 76185 karlsruhe.
  • Bit antivirus.
  • Dila opiskelija ruokalista.
  • Nnky fi.
  • Farkkutakki karvavuorella.